testi varmuuskopio

Paluu Pyhälle muutaman vuoden tauon jälkeen. Muutama tarkoittaa tässä tapauksessa reilua pariakymmentä vuotta. Näissä maisemissa tuli joskus ensimmäistä kertaa elämässä kokeiltua lumilautaa. Myös siihen touhuun tuli ensikokeilun jälkeen lähes yhtä pitkä tauko. Parempi siis tällä kertaa olla kokeilematta mitään uutta, jotta ei sulje sitä itseltään pois pidemmäksi aikaa.

Riksussa vain vesisade jatkui ja sen vuoksi pakkasin karavaanin kasaan ja suuntasin vaihteeksi kohti Leviä. Hyvä pummiparkkipaikkakin löytyi tutusti Gondoli-hissin parkkipaikalta ja meininki rauhalliselta. Mitä nyt joulupukin silhuetti lenteli taivaanrannassa. No, aamulla paljastui, ettei pukki ollut ainoa lentelevä kaveri, kun heräsin helikopterin laskeutuessa kahdenkymmenen metrin päähän vaunusta. Samaa maisemalentorumbaa kestikin sitten koko loppupäivän.

Tämä alkaa toistoluokassaan menemään jonnekin Kirka-vitsin tasolle. Mutta jotenkin oli taas onnistunut piimäpurkki piiloutumaan jogurttiriviin. Myslit piimällä alkavat olemaan jo jokavuotinen perinne.

Blogi on pysynyt hiljaisena viimeisen viikon ja siihen on ollut syynsä. Kiirettä on näet pitänyt tämän kevään kurssin muodossa. Illat on piirrelty reittejä kartalle ja syynätty sääennusteita. Ja päivät sitten katsottu miten suunnitelmat pitävät käytännössä maastossa ja annettu opastamisesta näyttöjä. Ja jos nyt rehellisiä ollaan, saatiin siinä välissä sentään jokunen hyvä laskukin ja aurinkoakin keskiarvoa enemmän. Nyt on kuitenkin todistus plakkarissa ja jonkinlainen virstanpylväs tässä koulutusputkessa saavutettu. Eilinen päivä meni vielä mäessä jopa jälleen kerran tuplaversiona: päivä Riksussa ja iltahiihdot Narvikissa. Tänään satoi sitten räntää ja olikin hyvä aika kiriä siviilitöiden ruuhkaa kiinni. Ja kaipa tästä pitäisi lähipäivinä suunnata Suomeen vanhenemaan. 

Kittilän kovin urheiluvälinemyyjä heilahti pistoreissulle paikalle ja jatkettiin siitä, mihin eilen Narvikissa jäätiin. Tosin tällä kertaa mentiin vähän pilvisemmissä ja lämpimimmissä keleissä, mutta se ei varsinaisesti asiaa haitannut. Perinteiset Mörkhåla-kuumotukset, juustovohvelit ja kaikki muutkin Narvikin metkut tuli koettua.

Torstaina illalla saavuin jälleen tuttuihin maisemiin. Ja koska Narvikin hissit ovat arkisin auki nimenomaan vain iltaisin, pääsi heti tositoimiin. Tarjoiltiin kyllä melkoisen upeaa iltaa auringonlaskun ja tuulettoman kelin muodossa. Eilen Heidi lensi kiirunan lailla Kiirunaan ja tänään päästiin ottamaan uusintakierros samassa Narvikin kelissä. Tällä kertaa vain päiväsaikaan. Vielä pitäisi päättää kumpi keli on upeampi.

Mane kaipasi piristystä, joten lähdettiin yhdessä pienelle piknik-risteilylle ihailemaan saaristomaisemaa ja kevätpäivää.

Samaan pummiparkkiin osui toinenkin suomalainen, joten tämä päivä vietettiin ikämiesporukassa. Parinkymmenen asteen pakkasyön päälle oli vuorossa täysin aurinkoinen, pilvetön ja tuuleton päivä. Ja kun lumikin oli olosuhteisiin nähden oikein passelia ja mäkikin mukavan viettävä, oli päivä mitä parhain. Tosin lasku päättyi laakson pohjalle murtomaaladulle, josta oli vielä kolmisen kilometriä hiihtelyä takaisin hisseille. Aiheutin vastaantulevissa hiihtelijöissä ilmeistä huvitusta vetäessäni kypärä päässä komeaa wassbergia.  Södra

Lauantai meni vielä Åressa, kun lumisateiden jälkeen myös ylähissit aukesivat. Otin taas kelkkakyydin huipulle. Kun olin asettunut köyden päähän, kuski tuli kysymään voisinko tulla kelkkaan istumaan. "Tarvitsen näet painoa kelkkaan, jotta se vetää kunnolla." Juu, kiitosta vaan, eiköhän Åre ollut sitten tämän päivän jälkeen tässä. Illalla siis leiri taas kasaan, Mane etupenkille ja nokka kohti seuraavaa paikkaa: Hemavania.

Tulipa sitä lunta Åreenkin sitkeän odottamisen seurauksena. Aamulla saikin sitten kaivaa vaunun ja auton hangesta, liukastella hisseille, etsiä vapaata parkkipaikkaa miniyhdistelmälle ja todeta sen jälkeen, että kello onkin jo komeasti iltapäivässä ja ylähissit eivät myöskään pyöri. No jonkinlaista metikkölaskua sai silti aikaan ja täytynee vielä pysyä näillä nurkilla huomiseen asti.

Eksyinpä yöksi jonkinlaisen armeijan leirikeskuksen, retkeilymajan ja leirintäalueen yhdistelmään. Tässä nyt ei sinällään vielä ole mitään niin ihmeellistä, mutta rakennukset taisivat olla vanhoja kasarmirakennuksia päätellen sisutuksesta, jossa maanläheisyys, toiminnallisuus ja rumuus kohtaavat toisensa ihastuttavalla tavalla. Olin kaiken lisäksi vielä koko paikan ainoa yöpyjä, joten kohtuullisen hämmentävää oli sompailla pitkin autioita kellarin käytäviä ja etsiä saunaa entisten asevarastojen, huoltohuoneiden ja kaksirivisten vessakompleksien joukosta.

Aamu ei hirveästi luvannut pilvien ja kovan tuulen muodossa, joten päätin sisustaa keittiö-vessa-eteinen-olohuone-makuuhuone -yhdistelmän täysveriseksi matkatoimistoksi ja pitää urakkatyöpäivän. Johan tuossa tuli kahdeksan päivää putkeen laskettuakin. Iltapäivällä heti hissien kiinnimenon jälkeen tietenkin aurinkokin tuli esiin ja tuuli laantui.

Viimeinen pääsiäispyhä ja auringonpaiste vaan jatkuu. Tänään ei kuitenkaan täyttä päivää ehditty vetämään, vaan pari tuntia aamulla laskua tyhjillään ja huippukunnossa olevissa Oppdalin rinteissä. Vähän vilu meinasi tosin tulla, kun pakkasta oli taas toistakymmentä astetta. Aamukurvailujen ja -karvailujen jälkeen vaunu pakettiin ja Trondheimia kohti. Heidi hyppäsi siiville ja meikäläinen jatkoi matkaa takaisin kohti Årea.

Pääsiäissunnuntai meni taas topptur-merkeissä. Tällä kertaa vuorosssa eilisen mäen naapuri. Ajoitus on kirurgintarkkaa työtä ja tällä kertaa leikkaus epäonnistui. Eteläseinä oli samettisella kevätlumella ehkäpä vajaan tunnin verran ja valitettavasti sitä tuntia ei oltu laskemassa mäkeä alas. No muotoja kun vähän katsoi löytyi sentään pehmeitäkin käännöksiä ja muuten päivä oli kelin suhteen lähes täydellinen. Lauantaina yritin ostaa Oppdalin kylän marketista kolme pulloa olutta, jotka takavarikoitiin kylmästi kassalla: alkoholinmyynti päättyy kello kuusi ja oluthyllyllä valintoja tehdessä kello ehti 12 minuuttia yli. Tänään ajattelin korjata virheen, mutta pyhäpäivänä alkoholinmyynti oli näemmä kokonaan kielletty. No pysyypähän kansanterveys ainakin tämän yksilön osalta kunnossa.