testi varmuuskopio

Onneksi Riksusta löytyy sentään tourihommiinkin vuokravälineitä, jotta päästiin vielä vetäisemään Antin kanssa kesäinen Finlandia-hiihto Hundalshyttalle. DNT-mökkeily on aina luksusta ja jo pelkästään sen takia reissuun kannatti lähteä. Kun lisämausteena soppaan heittää vielä kunnon auringonpaisteet, pienet kuruilut ja avantouinnin, ei viikonloppu voisi leppoisammin sujua. Sen verran onnistunut reissu oli, että nyt on aika pistää kamat näissä maisemissa pakettiin ja lähteä pitkästä aikaa ajelemaan kotiin päin. Jos ei muuta varten, niin uusia suksia ostelemaan.

Näyttääpi siltä, että reissun välinerikkosesonki on pyörähtänyt kunnolla käyntiin. Eilen tuli toki tehtyä jo jonkinlainen ennätys, kun onnistuin katkaisemaan yhden suksen heti ekan sadan metrin skinnailun jälkeen ja rikkomaan yhden siteen juuri ennen huippua. Alkaa olemaan pulaa jo hiihtimistä ja seuraavaksi täytynee siirtyä vuokravälineiden pariin. Kerran olen tullut mäen alas rikkinäisen kantakappaleen kanssa, mutta tällä kertaa otettiinkin kunnon haaste varusteremmillä paikatulla etukappaleella. Pysyihän se jotenkin kasassa, mutta kyllä pelotti. No mukava iltapuhde oli muuten vanhojen tuttujen hassujen ruotsalaiskaverusten Fredrikin ja Maxin kanssa. Jäljellä oleva lumikin oli ihan siedettävää ja ilta-aurinko kaunis.  Tänään jouduin myös elämäni ensimmäistä kertaa kunnon tullitarkastukseen, jossa Trafic käytiin läpi läpikotaisin. En huomannut kysyä olisiko katsastuksen voinut suorittaa samalla. Ilmeisen pettyneitä olivat tullimiehet joka tapauksessa löydöksiinsä.

"Ensimmäinen huippu on nopeasti historiaa." Näin sanoo opaskirja, mutta kovin on hidas historian kulku, sillä keskimmäiselle tai viimeiselle huipulle en ole vieläkään sitkeän 8 vuoden yrittämisen jälkeen päässyt. Taas oli vakaa aikomus, mutta motivaatio katosi viimeistään siinä vaiheessa, kun reissun ensimmäinen kunnollinen välinerikko tuli siteen korotuspalojen lennettyä hankeen. Seuraavasta päivästä puolet olikin hyvä käyttää tuloksettomaan varaosametsästykseen ja auringosta nauttimiseen. Varmana kesän merkkinä mamikset jäivät ensimmäistä kertaa tällä reissulla pukematta ja lounaskin tuli nautittua puistossa.

Aamupäivän vesisateiden jälkeen kunnon keväinen auringonpaiste oli juuri sitä mitä Levin kauden päätöspäivä kaipasikin. Tämän kauden Suomen hissihiihdot taisivat olla siinä. Ainakaan vaihtoehtoja ei enää hirveästi ole jäljellä. Teoriassa kai voisi vielä suunnata Saariselälle tai Rukalle, mutta naapurin kuningaskunta taitaa tällä hetkellä kutsua enemmän. Huomenna saa siis kotimaan kiertue hetkeksi riittää. Tämä ilta meni vielä kuitenkin perisuomalaisissa merkeissä lätkän parissa. f

Inversiohan on tuttu juttu Lapissa. Tällä kertaa kyseinen ilmiö tuli ilmi vapunaaton ja -päivän säissä verrattuna eteläisempään Suomeen. Aattona loppuivat loskailottelut ja lunta satoi melko lailla sakeastikin pitkin päivää. Vappupäivä taasen vietettiin komeassa auringonpaisteessa eilisiä lumia lähimetsissä namutellen. Uusia varoituskylttejäkin oli ilmestynyt rinteeseen, mutta niistä huolimatta ei maahan syöksyneitä lentokoneita näkynyt.