testi varmuuskopio

Pääsiäistä sulostuttamaan ostettu lintunen tuntuu pitävän vireystilaansa yllä, vaikka kesä jo kolkuttelee ovella. Samalla vaunun uusi tulokas aiheuttaa pieniä logistisia ongelmia, koska pelko särkymisestä kuoppaisilla teillä on todellinen. Heidi käytti onneksi innovaatio-osaamistaan ja nykyisin Tipulla on oma airbag. Se tosin eroaa auton vastaavasta laitteesta siinä, että lintunen viettää ajomatkat kaapissa airbagin sisällä.

"Siinä oli ja vielä ehtii vaikka ja mitä", sanoi Mika Saukkonen. Tämän reissun viimeiset käännökset on nyt tehty ja homma sai arvoisensa päätöksen. Eli OBD-mittari kiinni autoon ja katselemaan, minkälainen disko on mahdollista saada paluumatkan mäissä aikaiseksi.

Gratangenin vuonossa on kuulemma mahdollista nähdä valaita. Tämän vuoksi mäkipäivien jälkeen on muodostunut tavaksi hakea lähikaupasta pullat ja nauttia ns. valaskahvit laiturilla. Sitkeästä yrityksestä huolimatta ei ole valaita näkynyt. Ei edes mursua tai norppaa. Lokkeja vain.

Tämä mäki pisti silmään Nonsfjelletin reissulla hullunkurisella sirppiprofiilillaan. Koska laskupäivät alkavat olemaan tämän reissun osalta viimeisillään, ei lähes kymmenen kilometrin hiihtoetäisyyskään tuntunut mahdottomalta. Nousu menikin suhteellisen kivuttamasti ja huippu oli ehdotomasti käymisen arvoinen. Keväisen pehmeät laskulumet olivat kuitenkin tällä kertaa tiukassa. Siitä piti huolen varsin tuulinen sää ja pohjoisakselille suuntautuva mäki. Ei tuossa nyt hampaista paikat irronneet ja käännökset olivat ihan kelpoja, mutta kun on tottunut samettiin, ei pellava aja samaa asiaa.

Vaikka Segeltindeniltä saatiin viimeksi mitä parhainta laskua, huipulle pääsemättömyys jäi jossain määrin harmittamaan. Uusintayritystä odoteltiin jo jonkin aikaa ja tänään oli siihen juuri sopiva lämpötila ja auringonpaiste. Ensimmäinen kerta ei selkeästikään ollut pelkkää uutuudenviehätystä, vaan tämä vuori piti sijoituksensa alueen suosikkilistalla. Huippuharjanne oli mitä kaunein, mutta päivän kohokohta oli taas ehdottomasti samettinen lasku.

Aina kun Narvikissa on tullut muutamaksi päiväksi huonompi sää, on päivän jälkeen analysoitu, olivatko kyseessä tämän talven huonoimmat lumet. Lopputulos on joka kerta ollut kuitenkin kielteinen. Näin myös viimeisen neljän päivän osalta, vaikka kohtuullisen lähelle jo päästiin liimamestarin erikoisen muodossa. Liikoja muisteltavaa ei siis toukokuun alusta jäänyt, kuin yhden korkanneen siteen muodossa. Oli myös aika päättää pystyttääkö vaunun viereen Rombakin vuonon pohjalle postilaatikon vai vaihtaako paikkaa. Valittiin jälkimmäinen vaihtoehto ja siirryttiin Foldvikaan. Norjalaiset karavaanarinaapurit morjestelivat niin iloisesti vaunun perään, että veikkaan samppanjapullon korkatun heti kun perävalot katosivat pohjoiseen. Paikan vaihdolla tähdättiin vielä muutamaan hyvään kevätlaskuun, ensimmäisenä kohteena Keipen. Eteläpuolen lenkkarilähestymisen aikana oli usko koetuksella, mutta viimeistään huipulla valinta osoittautui oikeaksi. Laskukin oli hyvää, mutta huippu yksi alueen hienoim...