testi varmuuskopio

Jos joku blogin lukijoista miettii mikä on Järvsön paras pyöräreitti, salaisuus paljastuu nyt. Todellinen piilotettu helmi kulkee hotellin aamupalan kautta hissille ja päättyy jäätelöbuffettiin.

Kun katselee leppoisasti uimarannalta käsin Skistarin kesäduunareiden työtehtäviä, alkaa väkisinkin pohtimaan kumman henkilön roolin itse ottaisi, jos olisi pakko. Lumiukkopuvun sisällä on varmasti 27 asteen auringonpaisteessa kuuma, mutta toinen vaihtoehto olisi laulaa ja tanssia samaa korvamatokappaletta hymyssä suin kaksikymmentä kertaa päivässä.

Åreen ei juuri koskaan ole kelin suhteen suuria odotuksia. Tänäkin vuonna tähän kohteeseen osui paljon kuraa, mutaa ja alle kymmenen asteen lämpötiloja. Mutta kontrastina saatiin myös reissun neljäs hellepäivä, ulkoaamupalat, uintikelit ja useampi pala porkkanakakkua. Joten naama oli näkkärillä lähes koko viikon ajan. Myös  kaatosateisena shoppailupäivänä.

Jo seitsemän sateetonta päivää kesäkuun alusta asti kasassa. Nyt eletään jännittäviä hetkiä, tuleeko tästä kahdeksas.

Pyöreitä tuli täyteen tänäkin kesänä.

Yksi kaupunkilomapäivä kesässä on hyvä ja riittävä määrä. Tällä kertaa kohteeksi valikoitui Trondheim, jonka ohi on tullut monesti ajettua koskaan siellä paremmin poikkeamatta. Ajatus oli aluksi mennä paikalliseen kylpylään, mutta koska koko päivän satoi, oli sanomattakin selvää, että se oli tupaten täynnä. Heidi on aikanaan saanut yliannostuksen norjalaisia täynnä olevista kylpylöistä, joten vaihdettiin lennosta kohde satamassa sijaitsevaan Havetiin. Kyseessä oli kelluvista saunoista ja ravintolasta koostuva installaatio autenttisessa satamaympäristössä. Autenttinen tarkoittaa tässä tapauksessa, että saunan lauteilta sai ihailla lumihuippuisten vuorten sijasta autonromuvuorta ja graffitteja. Suomea ei ole paljoa reissulla kuulunut, mutta yllättäen saunan kassalla ollut mimmi alkoi puhua meille kotimaista. Selvisi että alunperin turkulainen nuori nainen oli muuttanut Norjaan joitain vuosia sitten ja asunut kaupungissa pariinkin otteeseen. Sanoi pitävänsä kaupunkia kiehtovana, koska se ...

Märehtijöissä on eroja. Lammasporukka näytti Leirdalenissa maanantaina-aamuyöllä taas parhaat huligaanipiirteensä. Yksi karitsa raaputti itseään vartin verran Ransun kylkeen, toinen pyrki syömään vaunun virtapistokkeen kannen ja kolmas ryömi kokonaan vaunun alle jääden sinne pitkäksi aikaa vararenkaaseen jumiin. Keskiviikkoaamuna saatiin taasen nauttia Jotunheimenin itäpuolella huomattavan paljon seesteisemmästä meiningistä. Nämä otukset astelivat tyynesti leirin läpi ja mielenkiinnonosoituksetkin rajoittuivat hillityn charmikkaisiin tuijotuksiin. Ainoa huonopuoli oli se, että ohimarssin jälkeen koko vaunun ympäristö oli melko tehokkaasti miinoitettu.

16 vuotta sitten käytiin Norjan korkeimmalla vuorella. Huippu oli pilvessä eikä nähty paljoa muuta kuin lähimmät kivikasat. Nyt löydettiin itsemme melkein heti perään taapertamasta ylös naapurivuorta eli sitä Norjan toiseksi korkeinta. Eikä odotusarvo maisemapitoisuudelle vaikuttanut paljoakaan edellistä reissua paremmalta. Kaikki näytti vielä hyvältä sääennusteen suhteen, kun edllisenä iltana ajeltiin fillareilla Glitterheimin vuoristomajalle. Kolmen ruokalajin illallinen naamaan, muutama eriä korttia ja ajoissa nukkumaan. Ja vielä aamiaisellakin sääennuste näytti kelin avautuvan iltapäiväksi. Huipulla todettiin, että samaa sumua vaikuttaa olevan tarjolla kuin viimeksikin ja suunnattiin jo rohkeasti katse kohti vuotta 2040 ja Norjan kolmanneksi korkeinta huippua. Mutta tulihan sieltä sentään jonkinlaiset aukot esiin ja päästiin ihailemaan sentään lähimpiä naapurivuoria ja laajoja jäätikköjä. Ihan sitä luvattua koko Jotunheimenin yli ulottuvaa 360-panoramaa ei saatu, mutta katsellaan s...

Auringon ilojen jälkeen olikin aika palata arkeen ja Leirdalenin leirissä ei iltamaisemista tarvinnut nauttia. Jokaisella pilvellä on kaiketi hopeareunus: futismatsista saa paremmin selvää kun tausta on harmaa ja valaistus hämärä.

Merijykänteiden lisäksi myös hiekkarannat kiinnostivat, mutta Bremanger vaikutti tuleville päiville niin sateiselta, että hiekkalinnat tuskin olisivat pysyneet kasassa ja pohkeet sen verran kipeiltä, ettei niidenkään toiminnasta ollut takuita. Siispä tuulilasinpyyhkijät täysille ja Ransun keula kohti seuraavan sateenkaaren päätä. Kaupanger on lähivuosina hoidettu kahdessa erässä ja samaan taktiikkaan päädyttiin oletettavasti tänäkin vuonna, ellei kolmas erä ilmesty vielä yllättäen nurkan takaa. Sääennuste antoi mahdollisuuden jopa kolmeen peräkkäiseen sateettomaan päivään, mutta todellisuudessa laskuriin kertyi lopulta ainoastaan yksi lisää. Sen sijaan erinomaisia pyöräilypäiviä saatiin täysi tripla ja yhdelle päivälle jopa juuri ja juuri hellelukemat. Poikkeava sääilmiö mahdollisti perinteiset, mutta tälle kesälle harvinaiseksi jääneet tapahtumat, kuten burgerillallisen ulkona ja fillaroinnin päätteeksi pommin jysäyttämisen vuonoon. 

Onko merijyrkänne (sea cliff) suomen kielen sana? Tästä törmästä puhuttaessa termi rantakallio johtaa ajatukset hieman erilaisiin maisemiin. Niin tai näin, kyseessä on ilmeisesti Euroopan korkein lajiaan (860 m). Viikko lähti liikkeelle siis varsin saaristomaisissa tunnelmissa, kun karaavani suuntasi suunnilleen niin pitkälle länteen kuin Norjassa pääsee. Saaristomaisena jatkui myös sää, kun mäkeä lähdettiin kiipeämään ylös ja kosteista tunnelmista saatiin nauttia niin sateen, mudan kuin liukkaan kallionkin merkeissä. Lukijan ei siis kannata antaa kuvien hämätä. Se että yhdessäkään kuvassa ei sada, johtuu lähinnä siitä, että kameraa ei viitsinyt kaivaa esiin kivillä liukastellessa. Toisaalta rehellisyyden nimissä 50 prosenttia ajasta nautittiin maisemista ja mitä mainioimmissa keleissä. Vaikea sanoa kummassa tapauksessa pelottaa enemmän, kun jurkänteeltä näkee alas asti vai kun meri katoaa sumun peittoon.

Reilu kuukausi reissua takana ja jos kirjanpito pitää paikkansa, on tällä hetkellä kasassa neljä täysin sateetonta päivää. Muista sään nyansseista antaa Pekka Pouta tarkemman analyysiin:  

Ruotsin lomailu kesti noin kahden pitkän risteilyn verran. Auto tuliaisia täynnä suunnattiin uudestaan rajan yli käyttämään seuraavaan kahteen vuorokauteen mahtuvat muutaman tunnin sateettomat aikaikkunat hyväksi. Ajoitus onnistui lähes täydellisesti, sillä pyöräilyjen aikana ei montaa pisaraa taivaalta tullut. 

Toivo siitä, että idän suunnalta löytyisi vähemmän sateista ja lämpimämpää keliä toteutui ehkäpä 40 prosenttisesti. Pieni parin päivän koukkaus Trysilissä ja sitten Ruotsiin porkkanakakkujen, taalainmaanhevosten ja Sälenin tunturipanimon olutmaistiaisten pariin. Ja tulihan siinä sivussa hiukan pyörän päälläkin vietettyä aikaa. 

Hafjell ei ollut tällä kertaa paras valinta bike park -kauden avaukseen. Lähinnä mietitytti, onko suljettua polkuja jo niin paljon, että niiden takia on jouduttu lähtemään kylttiostoksille.

Hafjell ei ollut tällä kertaa paras valinta bike park -kauden avaukseen. Lähinnä mietitytti, onko suljettua polkuja jo niin paljon, että niiden takia on jouduttu lähtemään kylttiostoksille.

Kuurosateissa ajellessa tuntuu välillä siltä, että matkustaa jonkilaisessa satukirjassa. Lähes jokaisen mutkan takana odottaa sateenkaari tai kaksi.