Lounastauko

 

Eväsleipä on mäkieväänä klassikko. Näitä on tullut vedettyä viime vuosina aika monta. Kuitenkin kun syö puoli vuotta putkeen joka päivä samanlaisen leivän, alkaa homma jossain vaiheessa maistua kirjaimellisesti puulta. Kun kaiken lisäksi leipää on Japanissa hankalasti saatavilla, se on yksipuolista ja kallista, on tällä reissulla pyrittykin vähän monipuolistamaan lounastarjontaa.

 

Riisipohjainen salaatti on hyvä vaihtoehto, varsinkin kun päällä turauttaa kunnon keon paikallista wasabi-majoneesia. Täytteeksi käy esimerkiksi tonnikala:

Tai tofu:

Tai juusto:

 

Kun edellisenä päivänä päivälliseksi on perunoita, on seuraavan päivän lounassuosikiksi noussut perunasalaatti pinaatilla, valkosipulilla ja juustokuutoilla. Tähänkin tietenkin kuuluu oleellisena ainesosana majo. 

 

Kaurakeksit syntyvät myös edellisenä iltana suhteellisen vaivattomasti. Näitä vain täytyy tehdä tuplasatsi, koska puolet katoaa yleensä jo iltapalana:

 

Ja jos illalla oikein laiskottaa voi rinnealueella aina mennä myös syömään rinneravintolaan. Ruoka on hyvää ja edullistakin, kun vähän katsoo etukäteen mihin ravintolaan paukkaa.

Tänään saatiin myös päivälliseen variaatiota, kun viime kauppareissulla tarttui kalatiskistä mukaan pari vähän eksoottisempaa otusta. Toinen paljastui sillifileeksi, mutta toisista punaisista möllyköistä ei ollut mitään hajua. Aikani pähkäilin ja etsin vastausta netistä, mutta vastausta ei löytynyt. Päätin siis pelata varman päälle, joten leivitin ja paistoin voissa. Hyväksi havaittu resepti, joka yleensä toimii ruualle kuin ruualle. Jälkikäteen arveltuna kyseessä oli jonkun isomman kalan mätipussi. Majoneesihan se sopi tämänkin päälle.