Mustavuori

Vaikka nimi on sama, ei kyse ole kuitenkaan tamperelaisesta hiihtokeskuksesta. Kurodake on jyrkkyydessään ja jylhyydessään poikkeava suurimpaan osaan Hokkaidon vuorista verrattuna. Samasta vuorijonosta löytyy myös Punainen vuori ja Vihreä vuori. Ilmeisesti alueella sijaitsee myös Japanin mielikuvituksen keskittymä, mitä tulee paikkojen nimeämisiin. No, keskus sen sijaan oli mitä parhaimman näköinen. Yksi iso gondoli ja sen perään yksi tuolihissi. Meidän lisäksi kuusi muuta ihmistä. Otettiin vain kertanousut ja lähdettiin sen jälkeen suoraan tuolin yläasemalta kiipustamaan kohti huippua. Puolitoista tuntia kiipustamista ja koko kansallispuisto lumisine huippuineen aukesi edessä. Tällä kertaa otettiin ylhäällä korkojen kera takaisin viime päivien hätäilyt tuulien vuoksi ja vietettiin aikaa valokuvaillen ja jutellen reilun tunnin verran. 

Viimeistä hiihtopäivää vietettiin jo täysin kevätkeleissä. Vaikka kuinka puuterihiihto vielä maistuisi, on kai jo aika tunnustaa tosiasiat ja siirtyä hiihtelemään muihin maisemiin. Huomenna lento Nagoyaan ja siellä vielä pari päivää kaupunkilomailua. Sitten kokka kohti Suomea.