Hesten
Keskiviikkona oli aika lähteä Hestenin valloitukseen. Nimensä mäki on saanut siltä lähtevältä pitkältä harjanteelta, jonka molemmilla puolilla on reilu jyrkänne. Muodostelma muistuttaa kauempaa katsottuna ilmeisesti hevosen harjaa. Reilu tunti tepastelua metsässä, sitten skinit jalkaan ja nelisen tuntia ylös lumella ja lopussa vielä kivikossa kiipeilyä ja taiteilua viimeisen 150 korkeuserometrin verran. Nousun mahaoireista päätellen saattoi eilisissä letuissa olla vikaa. Eihän tuossa laskuna mitään järkeä ollut: viisikilometrin kierto harjanteen päälle hyviä lumikenttiä pitkin vain sitä varten, että pääsi laskemaan harjanteen alas ja taas traversaamaan kolme kilometriä takaisin lähtöpisteeseen. Mutta klassikko on kai aina klassikko?
Kommentit
Lähetä kommentti