Pyytämättä ja yllätyksenä

Tänään kävi Jäätteenmäet. En nimittäin olisi aamupäivällä uskonut, että tästä tulee yksi reissun parhaista laskupäivistä, kun kuuntelin vesisateen ropinaa ikkunalautaa vasten. Hyvin erikoinen päivä kaiken kaikkiaan. En ole myöskään koskaan kokenut sellaista tuulta joka oikeasti sulkee ihan koko keskuksen. Ainoastaan kaksi lastenhissiä oli auki. Vesisade kääntyi pikkuhiljaa räntäsateeksi ja siitä lumeksi. Ja tuuli tyyntyi siten, että viiden aikaan iltapäivästä avattiin Hirafun päätuolihissi ja gondoli iltamäkeä varten. Eli mäet iltamäessä oli joka puolella koskematonta lunta, joka kaikkia todennäköisyyksiä uhmaten oli vieläpä erittäin nopeaa ja hyvää laskettavaa. Ehdottomasti paras iltamäki koskaan ja saattaa olla melko vaikea tästä pistää paremmaksi tulevaisuudessakaan. Ainoastaan GoPron jättäminen kämpille harmittaa, mutta tulipahan keskityttyä kuvaamisen sijasta täysillä olennaiseen.