Ylianalysointia

Läppärin kelmeä näyttö hehkuu Hallin illassa. Sääennusteen katsomista, tuulen suunnan analysointia, miettimistä mikä hissi on mahdollisesti suljettu. Levottomat yöunet ja sama meno jatkuu aamulla webbikameroiden ja keskusten aamupäivitysten muodossa. Epävarmuutta ja päättämättömyyttä.

Ja lopulta sitä löytää aina itsensä Hochfugenistä. Ei sinällään, harvemmin se on kohteena pieleen mennyt puuteripäivänä (jos nyt ei oteta lukuun erästä keikkaa kolmen vuoden takaa, jolloin sieltä päädyttiin leikkauspöydälle, mutta silloinkin päivä oli kyllä kauden paras siihen asti). Joskus voisi vain mennä helpomman kautta, jättää analyysit välistä ja suunnata vain yksikertaisesti suoraan sateen jälkeen fygikseen, kun samaan lopputulokseen päätyy pitkän pohdinnan jälkeen joka tapauksessa. No, tänään sentään tehtiin uusi aluevaltaus ja päätettiin aamupäivä laskea Panoramabahnin metsiä. Monta kertaa on tullut kyseisen hissin ohi ajettua ja päiviteltyä ääneen, että tuossakin pitäisi joskus käydä kokeilemassa. Nyt käytiin. Kannatti.