Edestakas

Sahaaminen tuntuu olevan tämän vuoden teema Itävallan säissä. Taas oli lauantaina vuorossa kunnon föhn-tuuli ja lämpöjen nousu. Mannosen pariskunnan lämmöt taasen olivat laskeneet joten kuten kuumerajan alapuolelle, joten suunnattiin heidän perässään Venetiin. Ylös jäätikölle teki mieli, mutta jälkikäteen tarkasteltuna tuli tehtyä hyvä valinta, sitä auringonpaisteaukkoa ei koko päivänä oikein tullut. Pohjoisen puolen metsissä oli parissakin tonnissa lumi kuitenkin pysynyt vielä pakkasen puolella. Tuuli toki oli tehnyt tehtävänsä ja tänään saivat Alpitkin maistiaisen kunnon Lapin puuterista. Puurajan yläpuolella oli tuota herkkua tarjolla sen ivallisimmassa muodossa ja metsässä taasen siinä positiivisessa merkityksessä. Oikeaa puuteria se ei ollut kummassakaan tapauksessa.

Sunnuntaina pistettiin tämän reissun kämppä pakettiin ja suunnattiin Trafic kohti Saksaa. Heidi hyppäsi iltapäivällä koneeseen ja me Manen kanssa vietimme vielä yhden illan baijerilaisesta lentokenttähotellitunnelmasta nauttien. Sitten oli Manen osa jäädä viikoksi Traficin vahdiksi ja meikäläisen vuoro siirtyä kuopankaivuuhommiin tällä kertaa Abiskoon.