Leikkaus

"Norjan paras paikka metsäpuuterin laskemiseen". Eipä tuo väite ihan tuulesta temmattu ole. Löytyy metsää. Jopa erittäin laajoja alueita metsää. Ja vielä perinorjalaisesta tyylistä poiketen se on nimenomaan laskemiseen hyvin soveltuvaa, eikä sitä perinteistä pusikkoa. On harvaa kelottunutta koivikkoa ja niiden välissä kumpua, puunrunkoja, droppeja ja vaikka mitä muita möhkäleitä mielenkiintoa tuomassa. Samoin tasaisesti jatkuvat sateet ovat pitäneet huolen siitä, että puuteriakin on paikoitellen laajasti. Ja hiihtokeskuksessa vielä käynnissä laskufestivaalit, joiden takia puuteribussi poimii tien varresta laskijat ja kuskaa hissille uutta kierrosta varten. Tämän hetken ainoa ongelma on, että metsä ja puuteri kohtaavat toisensa varsin rajatuilla alueilla. Enemmän on tarjolla sinkkipuuteria ja metsäisää murtuvaa korppua. Mutta onneksi Venn-diagrammista löytyy sentään pieni paloja, joissa oikeat osajoukot kohtaavat.